Tuulimunavauva

Sain juuri kuunneltua loppuun tämän loistavan Ylen podcastin nimeltä Naisen kosto , löytyy mm. Spotifysta. Podcastissa käsitellään kostoa, vihaa ja naisen aggressiota, joka vieläkin nyky-yhteiskunnassa nähdään tabuna. Tämä sai ajattelemaan omiakin tunteita, mitä nämä keskenmenot ovat herättäneet, ja auttamaan ymmärtämään niitä, mistä ne johtuvat. Ja mitä tärkeintä, hyväksymään ne, sillä myös kostonhimo ja vihan tunteet kuuluvat normaaliin elämään, siitä huolimatta että naisella näitä tunteita ei yleisesti hyväksytä. Ja olihan tämä hauska podcast! Nauroin ääneen muutamassakin kohdassa. Todellakin työpäivän piristys.

Eilen aamulla tuli hieman pyyhkiessä verta. Laitoin siteen ja jäin odottamaan yötä. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, silloin pitäisi tulla verta enemmänkin. Ehkä pääsen testaamaan niitä lääkkeitä mitä sain. Mutta sitten... Ei mitään. Vuoto pysyi niukkana yöllä. Oli niukkaa tänä aamunakin. Siteeseen on tullut vain pieniä likatahroja. Tämä on todella rasittavaa touhua. Ihan kuin kohtuni tietäisi. Se tietää, ja se kiusaa minua. Mikä paskiainen.

On ollut viimeaikoina kamalan hankala löytää seksin iloa. Tuntuu siltä kuin kroppani yrittäisi ehdollistaa minua siihen, että seksi on pahasta. Sen verta monta kertaa se on johtanut kamaliin kipuihin ja verenvuotoon. Muutenkin kun lastenteon ajatteleminenkin vetää mielen apeaksi, seksiä ei kamalasti tee mieli. Seksistä kun nyt sattuneesta syystä tulee aina lastenteko mieleen. Joten olen koettanut viedä ajatuksia pois lastenteosta ja keskittyä hetkeen. Siihen miltä se seksi tällä hetkellä tuntuu. Turha murehtia sitä lopputulosta tai tulevaisuutta; ne ovat siellä, sinä olet tässä. Nauti hetkestä. Pitää harrastaa seksiä. Pitää vaalia kumppania ja yhteisiä hetkiä. Jos sivutuotteena tulee se lapsi jossain vaiheessa, niin se on sitten mukava yllätys. Se on varma, että mitään ei tapahdu, jos ei harrasta seksiä.

No niin. Tuli sitten käytyä lääkärissä, vaikka se meni juuri niin kuin olin uumoillutkin: mitään ei selvinnyt. Tai no, selvisi että kohdussa ei näy mitään sinne kuulumatonta. Täysin normaali; ei poikkeamia, ei mitään selvää rakenteellista syytä, miksi raskautuminen ei onnistuisi. Munasarjatkin näyttivät ihan normaaleilta. Ei mitään selitystä sille, miksi vuodan verta ihan sairaasti värssyn välein. Sain nyt sitten lääkettä, mitä tulee ottaa, jos tulee runsasta vuotoa. Sen pitäisi hillitä sitä. Jatkotutkimuksena halusi, että otetaan verenkuva, jos vaikka nämä ajoittaiset anemiat ovat vaikuttaneet jollain tapaa. Foolihappoa ja D-vitaminia tulee syödä. Jos vielä puolen vuoden päästä ollaan samassa tilassa, niin sitten mennään jatkotutkimuksiin. Näillä mennään.