Tuulimunavauva

Yöllä verta alkoi tulla oikein urakalla. Heräsin kaksi kertaa vaihtamaan sidettä. Ensimmäisellä kerralla kun kävin vaihtamassa, myös mahakipu muuttui kovaksi. Laitoin lämpötyynyn mahan päälle ja vaikka se tuntui helpottavan vähän, se ei vienyt kaikkea kipua pois. Mietin jo pitäisikö hakea buranaa ihan vaan sen takia, että saisin nukuttua yöllä, mutta lopulta jotenkin onnistuin nukahtamaan kivusta huolimatta. Toisella kertaa kun kävin vaihtamassa sidettä, kipua ei ollut enää juurikaan. Vain sellaista lievää jomotusta, jonka lämpötyyny onnistui viemään pois. Nyt väsyttää. Onko näiden verenpurkausten aina pakko tapahtua yöllä?

Eilen aamulla kun olin vessassa paperiin tuli pyyhkiessä hieman ruskeita veren rääppeitä ja sitten sellaista hennon punertavaa, juuri ja juuri erotettavissa olevaa väriä. Noh, kuukautiset kenties? Laitoin siteen. Ja sitten koko loppu päivänä, ei mitään. Ei verta, ei kipua. Itse asiassa unohdin koko aamuisen ja vasta vessassa käydessä nähdessäni putipuhtaan siteen muistin, että aa, tosiaan, aamulla taisi olla jotain. Se tuntui jo niin kaukauselta asialta, että mietin oliko se unta. Tänään tässä aamulla tuli taas pyyhkiessä hieman jotain. Ei paljoa, mutta selkeästi pinkkiä. Kuukautiset kenties? Vähän hidas aloitus... mutta muuten päivien mukaan se voisi olla. Mutta hitto tätä sekoilua. Voisiko tämä kroppa pikkuhiljaa päästä takaisin normirytmiin? Odotan hetken, ettei verta vuotavana tarvitse mennä tutkimuksiin, mutta sen jälkeen soitan kyllä heti yksityiselle ja menen tutkittavaksi. Eihän siellä välttämättä ole mitään, mutta saisi sitten edes sen mielenrauhan, ettei tarvitse miettiä

Koronavirus -pandemia levisi myös Suomeen ja sen myötä kaikki meni sekaisin. Työpaikat alkoivat kovaa vauhtia suosia etätyötä, lennot peruttiin, julistettiin poikkeustila, kaupat tyhjenivät vessapaperista ja mitä kaikkea muuta. Tuntuu siltä, että tämä on todella huono hetki miettiä raskauden yrittämistä. Mietin pitäisikö sittenkin vielä jatkaa niiden kondomien käyttöä. Mutta toisaalta... Milloin on hyvä aika yrittää raskaaksi tulemista? Aina on jotain. Aina tulee jotain pientä ja ikävää. Toisinaan se ikävä on vähän isompi isku, kuten nyt tämä koronapaniikki. Koskaan ei ole hyvä aika yrittää. Ja juuri siksi aina on hyvä aika yrittää.

No, oliko nämä nyt sellaiset normaalit, ei mitään kummallisuuksia, ihan vaan tavalliset, kuukautiset? Hmmm. No ei. Alkoi tosi normaalisti sellaisella pienellä, ruskealla vuodolla. Sitten muuttuivat tosi runsaiksi ja hetken sain pelätä, että kohta taas huimaa rapuissa ja aloin syödä (taas) rautaa. Sitten ne vähän niin kuin loppuivat seinään. Ei mitään ruskeaa, niukkaa vuotoa, vaan ensin hana täysille auki ja sitten hana kokonaan kiinni. Ja kun tein hieman jumppaa kuukautisten loppumisen jälkeen, jumpan jälkeen mahaa vihloi ihan vähäsen ja tuli hieman kirkkaan punaista verta. Nämä eivät ole tyypilliset kuukautiset minulle. Normaalit kuukautiset ovat niukat alussa ja lopussa, vähän runsaammat siinä keskellä. Ja ne eivät vain lopu ja sitten jatka hetken päästä uudelleen, jos olet urheillut. Ei normaalia. P.S. Tämä ei voinut olla keskenmeno. Ellei se siittiö sitten ollut todella ninja. Joku siittiöiden bruce lee.

Kuukautiset alkoivat ja ne ovat runsaat. Ehkä runsas on uusi normaali? Olen yrittänyt muistella millaisia kuukautisia minulla oli ennen kuin aloin syödä pillereitä... En joutunut oikeastaan koskaan käyttämään yösiteitä, koska öisin vuoto oli aina aika pientä. Enkä muista myöskään anemiaa. Sen kyllä muistaisin jos olisi ollut. Eli eivät ne tällaisia olleet. Onko nämä keskenmenot sekoittaneet kroppani lopullisesti? Pelottavaa.