Tuulimunavauva

Hei! Tiedän, etten ole ollut yhteydessä teihin kahteen aikoihin. Oikeastaan olen vähän niin kuin yrittänyt unohtaa teidän olemassaolonne suurimman osan aikuisikääni. Olen pahoillani siitä. Mutta nyt olisi asiaa. Ymmärrän, että teitä varmaan vähän suututtaa. Ajattelette varmaan: ensin se ei ole kiinnostunut meistä lainkaan, yrittää estää meidän luonnollisen toiminnan jollain pillereillä... Ja nyt yhtäkkiä alkaakin yllättäen kiinnostaa. Nyt kun se haluaa meistä jotakin. Ja minä ymmärrän tämän. Ihan luonnollista; ketä vain suututtaisi. Mutta minä toivon, toivon hartaasti, että voisimme haudata erimielisyytemme ja tulla juttuun. En minä teitä vihaa. En minä halua teistä eroon. Tiedän, että yritätte parhaanne juuri nytkin. Me olemme jo saaneet tuotannon kuntoon; se on hienoa! Tästä on hyvä jatkaa. Vielä kun saisimme pienet valuvirheet laadussa korjattua, niin kaikki on täydellistä. Olen varma, että pystymme tähän yhdessä. Me vielä nousemme tästä. Ystävällisin terveisin, Omistajan

Vuoden 2019 alussa aloin puolisoni kanssa hankkia lasta. Lopetin e-pillereiden käytön ja ennen kuin minulla ehti alkaa ensimmäiset luonnollisesti kuukautiset, olin jo raskaana. Mielessäni ajattelin, voiko tämä edes olla näin helppoa? Muistan kun kuukautiseni olivat olleet jo pari viikkoa myöhässä ja olin nuhan takia työterveydessä. Kerroin hoitajalle, että saatan olla raskaana. Hoitaja oli siihen skeptisenä: "Ne on varmaan vaan myöhässä." Olihan se aika outoa ajatella, että lopetan pillerit ja PAM olen jo raskaana. Mutta niinhän siinä kävi, että ei se ollutkaan helppoa. Ensimmäinen keskenmeno Toukokuun lopulla 2019 on ensimmäinen ultra, raskausviikolla 12. Lääkäri alkaa puhua: "Ja täällä näkyykin sitten – " Hiljenee äkisti ja sanoo: "Ei näykään." Ja sitten tulee ne sanat: "Olen niin pahoillani..." Ei tullutkaan vauvaa. Tuli keskenmeno. Kyseessä on tuulimunaraskaus. Raskaus ei ole lähtenyt liikkeelle oikein. Alkiota ei ole muodostunut,