Väliaikakatsaus: miten on mennyt stressin lievittämisen kanssa?
Olen nyt pauttiarallaa kuukauden päivät koettanut keskittyä stressin lievittämiseen, joten hyvä aika tarkastella miten on mennyt. Asetin tavoitteiksi harrastaa kävelylenkkejä luonnossa, käsityöt/värityskirjat ja musiikin kuuntelu, sekä syvähengitysharjoituksia.
Kävelylenkkejä ei ole tullut tehtyä nyt ihan joka päivä... Tähän väliin osui ikävästi nuhanpoikanen, joten se on hieman estänyt urheilua. Mutta heti kun nuhasta selvisin, lähdin kävelylenkille! Otin myös puolisoni mukaan, koska onhan nämä keskenmenot häneenkin vaikuttanut ja hänelläkin on stressiä. Myös miehen stressillä voi olla vaikutusta lapsettomuuteen. Kävelyjä voisi yrittää jatkossa vielä säännöllisemmin; ainakin aina kun sää sen sallii.
Käsitöitä ja värityskirjoja en ole ehtinyt tekemään juurikaan tämän kuukauden aikana. Onnistuin innostumaan pelaamaan taas pitkästä aikaa tietokoneella, joten se on vienyt aikaa... Tässä täytyy petrata jatkossa.
Syvähengitystä olen harrastanut varsinkin iltaisin ennen nukkumaan menoa ja se kyllä selvästi auttaa rentoutumaan. Myös joskus työpäivän aikana olen saattanut pitää pienen hengitystauon ja hetken aikaa vain hengitellyt syvään. Ihan vain minuutin tai pari kerralla. Kuulostaa jotenkin pöljältä tämä, mutta kumman tehokkaalta se tuntuu! Varsinkin tuo iltaisin hengittely sängyssä kirjaa lukiessa. Koko kroppa oikein rentoutuu ja kohta jo silmä lorpahtaa ja on pakko mennä nukkumaan.
Olenko huomannut jotain muutoksia? Noh, ainakin olen nukkunut paremmin. Minulla oli aiemmin sellaista, että heräsin aamuyöstä enkä saanut uudestaan unen päästä kiinni. Unihäiriöt on yksi stressin merkki. Vielä on ollut sellaista, että saatan herätä, mutta nukahdan uudelleen hyvin pian sen jälkeen. Mutta koko ajan enemmän nukun koko yön aamuun asti heräämättä kertaakaan siinä välissä.
Ehkä siis näistä stressinlievitys konsteista on ollut jotakin apua. Ehkä me vielä joku vauvakin saadaan.
Kävelylenkkejä ei ole tullut tehtyä nyt ihan joka päivä... Tähän väliin osui ikävästi nuhanpoikanen, joten se on hieman estänyt urheilua. Mutta heti kun nuhasta selvisin, lähdin kävelylenkille! Otin myös puolisoni mukaan, koska onhan nämä keskenmenot häneenkin vaikuttanut ja hänelläkin on stressiä. Myös miehen stressillä voi olla vaikutusta lapsettomuuteen. Kävelyjä voisi yrittää jatkossa vielä säännöllisemmin; ainakin aina kun sää sen sallii.
Käsitöitä ja värityskirjoja en ole ehtinyt tekemään juurikaan tämän kuukauden aikana. Onnistuin innostumaan pelaamaan taas pitkästä aikaa tietokoneella, joten se on vienyt aikaa... Tässä täytyy petrata jatkossa.
Syvähengitystä olen harrastanut varsinkin iltaisin ennen nukkumaan menoa ja se kyllä selvästi auttaa rentoutumaan. Myös joskus työpäivän aikana olen saattanut pitää pienen hengitystauon ja hetken aikaa vain hengitellyt syvään. Ihan vain minuutin tai pari kerralla. Kuulostaa jotenkin pöljältä tämä, mutta kumman tehokkaalta se tuntuu! Varsinkin tuo iltaisin hengittely sängyssä kirjaa lukiessa. Koko kroppa oikein rentoutuu ja kohta jo silmä lorpahtaa ja on pakko mennä nukkumaan.
Olenko huomannut jotain muutoksia? Noh, ainakin olen nukkunut paremmin. Minulla oli aiemmin sellaista, että heräsin aamuyöstä enkä saanut uudestaan unen päästä kiinni. Unihäiriöt on yksi stressin merkki. Vielä on ollut sellaista, että saatan herätä, mutta nukahdan uudelleen hyvin pian sen jälkeen. Mutta koko ajan enemmän nukun koko yön aamuun asti heräämättä kertaakaan siinä välissä.
Ehkä siis näistä stressinlievitys konsteista on ollut jotakin apua. Ehkä me vielä joku vauvakin saadaan.